VUOSIHUOLTO TAKAA HÄIRIÖTTÖMÄN TUOTANNON

Keravan Energian biovoimalan tuotanto seisautettiin kesällä jokavuotisen suurhuollon eli revision ajaksi. Sillä varmistetaan lämmön ja sähkön toimitus asiakkaille silloin kun tarve on suurin.

TEKSTI: PEKKA KARPPINEN • KUVA: ANNIKA SEGERSTRÅLE-LÖTJÖNEN

Vuoden 2019 revisio käynnistyi heinäkuun lopulla valmistelevilla toimenpiteillä, joita olivat mm. työmaatilojen kuntoonlaitto ja telineasennukset. Varsinaiset huoltotyöt veivät nelisen viikkoa, ja syyskuun alussa voimala otettiin takaisin tuotantoon. Vuosihuollon läpiviemiseen olisi riittänyt reilun kuukauden tuotantokatkos, mutta tällä kertaa seisokkia pidennettiin kummastakin päästä. Laitos ajettiin alas jo juhannuksen jälkeen ja ylösajoa lykättiin loppukesän lämpimien säiden vuoksi.

Seisokin aikana voimala tarkastetaan ja huolletaan läpikotaisin. Havaitut viat korjataan.

”Vuosihuollolla varmistamme, ettei asiakkaiden tarvitse palella talvella, ja vältymme suunnittelemattomilta käyttökatkoksilta”, tuotantopäällikkö Mikko Juvonen Keravan Energiasta tiivistää.

Häiriötön toiminta merkitsee samalla sitä, että tuotettu energia on ilmastoystävällistä, puuperäisellä polttoaineella tehtyä bioenergiaa. Jos laitos jouduttaisiin ajamaan alas talvisaikaan, tuotanto jouduttaisiin korvaamaan osittain muiden laitosten käyttämällä fossiilisella polttoaineella eli maakaasulla. Varalaitoksista myös Ylikeravan lämpölaitos käy hakkeella, mutta se ei riitä yksinään korvaamaan biovoimalaitoksen tuotantoa.

Biovoimala on Keravan Energian suurin tuotantolaitos, joka kattaa noin 75 prosenttia keravalaisten ja sipoolaisten kaukolämmön tarpeesta. Kesä on paras aika huoltoseisokille, mutta haluavathan ihmiset käydä lämpimässä suihkussa silloinkin. Mistä siis lämpöä saadaan seisokin aikana?

”Meillä on yhteensä 15 lämpöä tuottavaa voimalaitosta ja lämpökeskusta. Suunnittelemme tuotantolaitosten ajamisen siten, että jokaiselle saadaan huoltoajankohta”, Juvonen vastaa.

Biovoimalan vuosihuollon aikana korvaavaa kaukolämpöä on hankittu myös Vantaan Energian jätevoimalasta.

Kattila puhtaaksi kuonapuhalluksella

Vuosihuollosta ei selvitä ilman ulkopuolisia urakoitsijoita. Viimeisimpään revisioon osallistui yhteensä toistasataa ihmistä, joista valtaosa oli muiden yhtiöiden työntekijöitä. Turbiinihuollon tehneitä saksalaisia lukuun ottamatta tekijät tulivat Suomesta. Erikoisosaajia tarvittiin myös polttoainekuljettimien, venttiilien ja pumppujen huoltoon.

Kaikki laitoksen toiminnan kannalta kriittiset höyryventtiilit avataan ja huolletaan joka vuosi, vaikkei niissä olisi havaittu mitään ongelmia. Pitopinnat hiotaan ja venttiililautaset tarkastetaan säröjen varalta. Tällä kertaa halkeamia havaittiin kahdessa lautasessa. Joitakin vuotavia kaukolämpöventtiilejä meni vaihtoon.

Myös polttoainekattilan puhdistaminen kuuluu vuosittaisiin huoltotoimiin. Kattila on vaatimaton nimitys kerrostalon kokoiselle teolliselle rakennelmalle. Puhdistettavia pintoja on yhteensä satoja neliömetrejä. Työ tehdään kuonapuhallustekniikalla. Terästeollisuuden jätteestä jalostettu kuona on hiekkaakin tehokkaampi puhdistusaine. Maskipäiset, suoja-asuihin sonnustautuneet huoltajat puhdistavat puhalluspistoolilla kaikki lämpöpinnat, keittoputkiston ja tulistajat. Yli kaksi vuorokautta kestänyt puhdistus tehtiin yhtä soittoa 12 tunnin vuoroissa.

Kattila likaantuu, vaikka polttoaine on korkealaatuista ja sen seassa poltetaan turvetta, jonka sisältämä rikki pitää pinnat puhtaampina. Kattilan rungossa todettiin joitakin säröjä, jotka korjattiin hitsaamalla. Ne ovat normaalia kulumista polttoprosessissa, jossa isot voimat jylläävät. Tärinä voi olla kova ja tuorehöyryn lämpötila lähentelee 500 celsiusastetta. ”Vuosinuohous” takaa tehokkaan palamisen. Puhdistuspuhallus ja suurtehoimurointi ovat välttämättömiä senkin vuoksi, että paikat pystytään ylipäänsä tarkistamaan ja mahdolliset viat havaitsemaan.

Höyryturbiinin huollon laajuus vaihtelee vuosittain ja perustuu laitetoimittajan suosituksiin. Tällä kertaa tarkastus- ja huoltovuorossa olivat säätöventtiiliyksikkö ja vaihdelaatikko. Pikasulkuventtiili huolletaan vuosittain. Kesällä 2020 on edessä turbiinin avaus, joka onkin jo vähän isompi työ. Turbiinin tehtävä on pyörittää generaattoria ja tuottaa sähköä.

Laitos on loistokunnossa

Voimalaitoksen kuluvin osa ovat polttoaineenkuljettimet. Puuhakkeen seassa voi olla hiekkaa ja kiviä, talvella jäätä. Kolakuljettimien yhteispituus on noin 300 metriä. Ketjua on nelinkertainen määrä eli 1,2 kilometriä. Ketjupyörät käännetään tai vaihdetaan vuosittain. 2018 kaksi ensimmäistä pitkää kuljetinta uusittiin käytännössä kokonaan. Rasitus on kova, sillä täydellä teholla käydessään voimala syö rekkalastillisen polttoainetta tunnissa.

Kriittiset kohteet käydään läpi jokaisessa revisiossa, mutta muiden osien suhteen käytetään enemmän omaa harkintaa; ehjää ei kannata korjata. Tarveharkintakin perustuu jatkuvaan seurantaan. Tuotantokauden aikana huomataan tavallisesti vikoja, jotka eivät vaadi välittömiä toimenpiteitä.

”Pystymme ajamaan laitosta pikkuvioista huolimatta. Ne kirjataan kunnossapitojärjestelmään ja korjataan yhdellä kertaa seisokin aikana”, Juvonen kertoo.

Kaikki havaitut viat luokitellaan niiden vakavuuden ja korjaustarpeen kiireellisyyden mukaan.

Viimeisenä huoltotyönä ennen laitoksen uudelleenkäynnistämistä testataan sähköiset turvajärjestelmät. Tietyntyyppisissä vikatilanteissa alasajon tulee tapahtua automaattisesti lisävaurioiden välttämiseksi. Järjestelmissä ei ole ilmennyt ongelmia aiempina vuosina eikä ilmennyt nytkään.

Keravan ja Vantaan rajalla, Lahdenväylän kupeessa sijaitsevan biovoimalaitoksen kaupallisesta käyttöönotosta tuli marraskuussa 2019 kuluneeksi kymmenen vuotta. Käytettävyys ylsi viime tuotantokaudella sataan prosenttiin; tuotantoa ei tarvinnut ajaa suunnittelemattomasti alas kertaakaan. Laitevalmistaja Valmetin mukaan kattila on yhä uudenveroisessa kunnossa. Teknistä käyttöikää laitoksella on siten jäljellä hyvinkin 30 – 40 vuotta. ∎

Jaa tämä artikkeli
#
Biovoimala on suoriutunut ensimmäisestä vuosikymmenestään erinomaisesti, Mikko Juvonen iloitsee.