VÄHÄVIKAISEMPI VERKKO PITKÄJÄNTEISELLÄ TYÖLLÄ

Myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja voidaan ennaltaehkäistä viemällä johdot säältä suojaan, maan alle. Kokonaan katkoista ei päästä eroon, mutta ne muuttuvat harvinaisemmiksi ja nopeammin korjattaviksi.

Teksti: Pekka Karppinen, viestintätoimisto Klanga | Kuva: Annika Segerstråle-Lötjönen



Keravan Energian verkkoliiketoiminnan johtaja Osmo Auvisen mukaan sähköverkon kehittäminen on pitkässä juoksussa kestävintä varautumista poikkeuksellisiin luonnonilmiöihin.

”Yksittäisiin myrskyihin ja vikatilanteisiin varautuminen ei riitä, koska se ei vähennä vikojen määrää yhtään. Jos mitään ei tehdä, määrä säilyy samana.”

Ratkaisu ongelmaan on maakaapelointi, joka osoitti voimansa Kiira-myrskyssä.

”Keravalla ei ollut ensimmäistäkään häiriötä.”

Suurin piirtein 90 prosenttia Keravan sähköverkosta on jo maakaapeloitu, mikä on yksi parhaista kaapelointiasteista koko Suomessa.

Kehittämisen painopiste Sipoossa

Sipoossa kaapelointiaste on noin 30 %, eli sähköt kulkevat vielä valtaosin ilmajohtoja pitkin. Säävarmemman verkon kehittämisessä on otettu pitkiä edistysaskeleita sitten vuoden 2011 Tapani-myrskyn.

”Tiheimmin asutuilla alueilla Söderkullassa ja Nikkilässä selvittiin tällä kertaa kokonaan ilman jakelun keskeytyksiä”, Auvinen toteaa tyytyväisenä.

Suuren helpotuksen pohjoissipoolaisille tuotti Paippisten uusi sähköasema, joka otettiin käyttöön loppuvuodesta 2016. Kiira katkaisi sähköt vain tunniksi joiltakin sadoilta asiakkailta, ja palauttaminen hoitui helposti kytkennöillä.

”Vanhan verkon aikana jopa tuhat asiakasta saattoi jäädä ilman sähköä pitkäksikin aikaa, jos tuli yksi risu linjalle.”

Mahdollista vika-aluetta on rajoitettu pienemmäksi vuosi vuodelta, ja joidenkin vuosien päästä ollaan ehkä tilanteessa, jossa yksittäinen häiriö koskettaa pahimmillaankin sataa asiakasta.

Alue kehittyy ja väkiluku kasvaa

Seuraavaksi Sipoon maakaapeloinnissa siirrytään kasvukeskusten ulkopuolelle. Samalla suojaamistoimet laajenevat runkoverkkoon, joka kiertelee eri puolilla Sipoota.

Maakaapeloinnin etenemisjärjestykseen vaikuttavia tekijöitä ovat kaavoitustilanne sekä asukasmäärän ja sähkönkulutuksen kasvu. Erillisiä suojattavia kohteita voivat olla teollisuuslaitokset ja suuret maatilat.

”Meillä on positiivinen ongelma: Sipoon alue kehittyy voimakkaasti, ja koko ajan tulee uutta asutusta. Tämä edellyttää sähköverkon kehittämistä vastaavasti.”

Yhteyttä kunnan kaavoitusviranomaisiin pidetään aktiivisesti, joten isossa kuvassa kehitys näyttää selkeältä ja ennustettavalta. Yksittäisiä suojaustarpeita voi Auvisen mukaan ilmetä lyhyelläkin varoitusajalla.

”Tulee ilmoitus isosta yritys- tai teollisuusasiakkaasta, jolle täytyy taata luotettava sähkö nopeasti.”

Kun puhutaan työpaikoista, kohde nousee korkealle kiireellisyysjärjestyksessä. Silloin verkonparannussuunnitelmien täytyy joustaa.

Keravalla keskusta-alueen tiivistyminen tuo tullessaan uusia sähkön tarvitsijoita. Asfaltoidussa ja kivetyssä kaupunkiympäristössä muutostöiden teko sähköverkkoon on paljon kinkkisempi juttu kuin maaseudulla.

”Aina kun katua kaivetaan auki esim. viemäri- tai kaukolämpötöiden yhteydessä, tulemme mekin yleensä tekemään varaputkitusta. Voi olla, että sitä tarvitaan vasta 15 vuoden päästä, mutta sitten se on siellä valmiina.”

Yhteisrakentamiseksi kutsuttu toimintatapa on osa pitkäaikaista varautumista, jolla hillitään ylimääräisiä kaivuukustannuksia ja ennen kaikkea vähennetään kaupunkielämälle ja liikenteelle koituvia häiriöitä.

Odotettavissa maltillisia hinnankorotuksia

Sähkömarkkinalain muutos vuodelta 2013 velvoittaa verkkoyhtiöitä tekemään sähkönjakelusta säävarmempaa. Luonnonolosuhteista johtuvat sähkökatkot saavat 2020-luvun lopulla kestää asemakaava-alueilla korkeintaan kuusi tuntia, ja muualla 36 tuntia, saaristo pois lukien.

Keravan Energiaa lainsäätäjän vaatimus ei tutisuta, sillä Sipoossakin maakaapelointia on edistetty suunnitelmallisesti jo kymmenkunta vuotta.

”Vuoden 2007 jälkeen emme ole rakentaneet uutta ilmajohtoverkkoa käytännössä enää ollenkaan”, Osmo Auvinen kertoo.

Sadan prosentin kaapelointiasteen tavoittelu ei maaseudulla ole järkevää, koska se tulisi tuhottoman kalliiksi asiakkaille, ja pelloilla tai tien vierellä kulkevat voimalinjat eivät muutenkaan ole alttiina myrskytuulille. Alhaisemmallakin kaapelointiasteella päästään varsin hyvään lopputulokseen.

”Tavoitteemme on, että noin 60 prosenttia Sipoon keskijänniteverkosta olisi maakaapeloitu vuoteen 2029 mennessä. Loput hoidetaan vikojen paikallistamista nopeuttavalla verkostoautomaatiolla ja viankorjausprosessin kehittämisellä.”

Noin 200 kilometriä verkkoa on vielä kaapeloitava tavoitteen täyttymiseksi, mutta tasaisen vauhdin taulukolla maaliin päästään ajallaan, ilman repivää loppukiriä. Kovia hinnankorotuspaineitakaan ei ole nähtävissä.

Ajoissa aloitetun kaapelointityön ohella hintavakautta ylläpitää Sipoon väkimäärän lisääntyminen; maksajia verkonparannusinvestoinneille tulee lisää. Auvinen korostaa, että kasvavalla tulovirralla ei paisuteta energiayhtiön kassaa.

”Käytännöllisesti katsoen sen minkä siirtomaksuina keräämme, palautamme asiakkaillemme verkon kehittämisen kautta.” ∎

Jaa tämä artikkeli
Osmo Auvinen
Kiira-myrsky oli muistutus luonnon hurjuudesta ja sähköverkon kehittämisen tärkeydestä, Osmo Auvinen summaa.